Ensimmäinen afgaanisota käytiin Afganistanissa vuosina 1838–1842. Se oli yksi ensimmäisistä kiistoista, joita käytiin Britannian ja Venäjän välillä valtapiirien jakamiseksi Lähi-idässä, joita kutsutaan englantilaisessa historiantulkinnassa yhteisnimellä Suuri peli. Britit pelkäsivät, että Venäjän eteneminen Keski-Aasiassa uhkaisi brittien hallitsemaa Intiaa. Sota alkoi, kun britit halusivat vaihtaa venäläismielisenä pidetyn Afganistanin hallitsija Dust Muhammadin brittien tukemaan Šudža' Šahiin. Brittiarmeija valtasi aluksi Kabulin suhteellisen helposti ja Šudža' Šah nostettiin valtaistuimelle. Hän osoittautui kuitenkin kyvyttömäksi ja maan hallinta jäi brittien varaan. Brittien vastainen mieliala Afganistanissa johti lisääntyvään vastarintaan ja William Elphinstone päätti lopulta evakuoida Kabulin varuskunnan Jalalabadiin talvella tammikuussa 1842. Brittikolonna tuhottiin brittiarmeijan 1800-luvun nöyryyttävimmässä tappiossa. Britit tekivät vielä kostoretken Afganistaniin, mutta he päätyivät palauttamaan syrjäyttämänsä Dust Muhammadin maan valtaistuimelle, jonka jälkeen he vetäytyivät maasta.